Seuraava teksti perustuu Pentti Harjun Ilmastointitekniikan oppikirja 1:n materiaaliin. Tämä kirjoitus on tiivistelmä kirjan kappaleesta. Harjun teos on paras lähde ilmanvaihtotekniikkan tietoihin ja tiivistelmämme ei olle lähellekään yhtä kattava, mutta antaa hyvän pintaraapaisun aiheesta. Mikäli tiivistelmä herättää mielenkiintoa, suosittelen hankkimaan kirjan suoraan kirjailijan sivujen kautta:
http://www.penantieto-opus.fi/category/13/ilmastointitekniikkaIlmanvaihdon avulla ylläpidetään laadukasta sisäilmaa. Tuloilmaa on pidetty yleensä ulkoilmaa puhtaampana ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokituksella varmistetaan ilmanvaihtojärjestelmän läpi virtaavan tuloilman hyvä laatu. Puhdistusluokka P1 tai P2 valitaan rakennuksen suunnitteluvaiheessa ja sen avulla asennetaan puhdas järjestelmä. Se on rakennuttajan tavoite, ei viranomaismääräys.
Poistoilmaluokat Suomen rakennusmääräyskokoelman osan D2/2003 mukaan kertoo, mitä toimenpiteitä poistoilmalle tulee tehdä. Poistoilmaluokan 1 mukainen poistoilma (esim. hajuton toimistotila) sisältää vain vähän epäpuhtauksia ja ilma soveltuu palautus- tai siirtoilmaksi. Poistoilmaluokan 2 poistoilma (esim. asuinhuone) sisältää jonkin verran epäpuhtauksia ja sitä voidaan käyttää siirtoilmana esim. WC-tiloihin. Poistoilmaluokan 3 poistoilman (esim. WC- ja pesutilat) laatua heikentävät kosteus, kemikalit tai hajut. Poistoilmaluokan 4 poistoilmaa (esim. ammattikäyttöiset grillit) ei voi käyttää palautus- eikä siirtoilmana.
Meptek Oy:n ilmanvaihtojärjestelmä toimii siten, että ulkoa tuleva ilma suodatetaan, siihen lisätään lämpöä poistoilmasta (LTO) ja ilmaa voidaan lämmittää vielä lisää kojeen jälkilämmityspatterilla. Tämän jälkeen ilma puhalletaan huoneisiin. Suodatettu poistoilma menee LTO-laitteen kautta ulos. Kiertoilman avulla takan tai lämpöpumpun lämpö voidaan levittää koko taloon. Järjestelmään voidaan lisäksi kytkeä maalämpöpumppu viilentämään yli 17 asteista ulkoilmaa.
Isoon ilmanvaihtojärjestelmään kuuluu keskuskoje, kanavisto ja huoneiden ilmanjakolaitteet. Käytössä oleva ilma likaantuu, joten sitä täytyy jatkuvasti korvata uudella käsitellyllä ilmalla. Raikasta ilmaa sisäänottava ilmanottolaite ja käytettyä ilmaa poistava ulospuhallushajotin ovat usein ainoita näkyviä merkkejä ilmanvaihtojärjestelmästä.
Ulkoilmasäleikkö pyritään sijoittamaan siten, että siihen virtaava ilma on mahdollisimman puhdasta. Ulkoilma-aukot tulee varustaa suojaverkolla pieneläinten sisäänpääsyn estämiseksi. Säleiköt voidaan varustaa sähkölämmityksellä jäätymisen estämiseksi, kanavistoon ei saa päästä vettä tai lunta.
Jäteilma-aukko sijoitetaan yleensä rakennuksen vesikatolle. Poistoilmaluokan 1 ilma voidaan poistaa rakennuksesta ilman rajoituksia. Jäteilma-aukkojen sijoituksessa tulee huomioida tuulen vaikutus ulospuhallukseen, tarvittaessa käytetään suurta ulospuhallusnopeutta. Kostean jäteilman poistoilman poistossa tulee huomioida se, ettei kosteuden tiivistyminen aiheuta haittaa rakenteille.
Tulo- ja poistoilman määriä säädetään ulkopeltien avulla. Erilaisten kiertopeltien avulla poistoilmaa voidaan sekoittaa tuloilmaan tai ilmavirtauksia voidaan jakaa esim. LTO-patterin eri lohkoihin. Säätöpellissä moottori ohjaa peltejä vivuston välityksellä. Laakerit ja peltien liikkuvuus tulee tarkistaa ja huoltaa määräajoin.
Säleitä liikuttavat peltimoottorit voivat olla esim. sähkökäyttöisiä toimimoottoreita. Toimimoottori pysyy saavuttamassaan asennossa jännittettömässä tilassa. Sulkupellin toimilaite ohjaa pellin kääntyvät säleet auki tai kiinni. Ulkopeltien tulisi sulkeutua puhaltimien pysähtyessä ja jäätymis- tai palovaaran uhatessa. Sähkökatkon varalta toimilaitteissa käytetään akkuja tai jousipalautusta, jotta pelti varmasti sulkeutuu.
Ilmassa on paljon epäterveellisiä leijuja, joiden emme halua kulkeutuvan keuhkoihimme. Voimme suodattaa ilmasta pölyä (kivi, metalli), savua (pieniä kiinteitä ja nestemäisiä hiukkasia), hiukkasia (syntyy orgaanisen aineen, esim. puun epätäydellisestä palamisesta), huuruja, baktereita, sumua, (ilmassa olevat pienet nestehiukkaset) smogia (suurkaupunkien ilmansaaste, sekoitus sumua, savuhiukkasia ja valokemiallisessa reaktiossa syntyneitä hiukkasia) sekä kaasumaisia epäpuhtauksia (mm. tupakansavu,radon).
Suodatin voidan asentaa ulko-, poisto-, kierrätystulo-, kierto- tai tuloilmavirtaan. Ulkoilmavirran suodatus on tärkeää ulkoilman epäpuhtauksien poistamiseksi, samalla suojataan iv-laite likaantumiselta ja puhdistetaan tuloilmaa. Kiertoilman suodatus on välttämätöntä huoneessa poistoilman mukana kulkevan pölyn erottamiseksi. Pölyn mukana ilmasta poistuu huoneilman bakteereita ja muita mikrobeja. Ilmansuodattimien suodatusluokka määritellään käyttökohteen mukaan. Teollisuuslaitoksissa voidaan käyttää F5 luokan suodatusta, joka suodattaa suuria hiukkasia, kuten paljaalla silmällä nähtävää pölyä. Toimistorakennukseen taas tarvitaan suodatusluokan F7 suodatin, joka suodattaa mikroskoopilla näkyviä hiukkasia, kuten bakteereita tai tupakansavua. Suodatinmateriaaleissa ei saa olla mukana pölyä sitovia öljyjä tai biosideja. Suodattimesta ei saa myöskään irrota kuituja missään olosuhteissa haitallisia määriä. Valmistaja määrittelee suodattimen vaihtotarpeen sekä kuitusuodattimen ympäristöystävällisen hävitystavan.
Ilmastoinnin suodattimia voidaan käyttää tarpeesta riippuen kolmea eri suodatintyyppiä tai niiden yhdistelmää. Mekaaninen suodatin on yleisin, se on suodatinmatto, joka vaihdetaan tarpeen mukaan. Ilma virtaa suodatinmaton läpi ja roskat jäävät suodattimeen. Mekaaniset suodattimet voidaan jakaa muodon mukaan pussisuodattimiin ja tasosuodattimiin. Jako voidaan tehdä myös suodatinmateriaalin suodatuskyvyn mukaan karkea-, hieno- ja mikrosuodattimiin. Karkeasuodatin voidaan valmistaa mm. muotoon puristetusta pestävästä metallilangasta, jota vielä käsitellään hiukkasten kiinnittymistä lisäävillä aineilla. Karkeasuodatinta käytetään mm. poistoilmapuhaltimen rasvasuodattimena. Mikrosuodatin taas on yleensä kertakäyttöinen mm. laboratorioissa tai väestönsuojien tuloilman suodatuksessa.
Sähkösuodatin muodostuu kahdesta osasta siten, että pölyhiukkasille annetaan sähkövaraus, jonka jälkeen ne kerätään vastakkaismerkkisen varauksen omaavalle keräyslevyille. Suodattimessa synnytetään sähköpurkauksessa ioneja, jotka tarttuvat läpivirtaaviin hiukkasiin. Hiukkaset saavat sähkövarauksen, samalla muodostuu otsonia. Suuri varaus parantaa hiukkasten erottumista keräysosassa. Ennen sähkösuodatinta asennetaan karkeasuodatin minimoimaan suuren pölymäärän haitat. Suodattimen tulee kestää vähintään +90 asteen lämpötila. Sähkönsyötön tulee katketa huoltoluukkua avatessa. Sähkösuodatin voidaan pestä astianpesuaineella ja vedellä.
Yksi ilmanvaihtolaitteen tärkeimmistä huoltotehtävistä on suodattimen vaihto. Hyvä suodatin pitää asuintilan puhtaana vähentäen siivouskustannuksia. Suodatin vaihdetaan iv-koneen ollessa sammutettuna. Suodattimen vaihto on kiinteistölle säännöllinen kuluerä, josta harmittavan usein tingitään sisäilmaston kustannuksella. Tällöin suodattimesta tulee epäpuhtauslähde. Suodattimet tulisi vaihtaa uusiin ainakin pari kertaa vuodessa.
Jos epäilet ilmanvaihdon ongelmia ja välität terveellisestä sisäilmasta, ota yhteyttä ammattiaiseen tänään!
IVAeris Oy
010 206 3000
www.aeris.fi
info@aeris.fi